Nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa, mutta niiden vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön ei vielä tiedetä tarpeeksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto kehottaa ministeriöitä laatimaan kokonaiskustannusarvion pienhiukkasten Suomessa aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista.
Sisä- ja ulkoilman laadun kannalta merkittävimmät nanohiukkaset syntyvät vielä tällä hetkellä palamisesta ja liikenteestä, mutta keinotekoisten nanohiukkasten käyttö on jatkuvasti lisääntymässä.
Nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa, mutta tieto niiden, myös keinotekoisesti luotujen, vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön on vielä riittämätöntä.
Nanohiukkaset ovat todella pieniä. Esimerkiksi ihmisen punasolun halkaisija on 7–8 µm (7000–8000 nm). Jos pallomaisen nanohiukkasen halkaisija on noin 10 nm, niin yhteen punasoluun mahtuu satoja miljoonia tällaisia hiukkasia. Nanohiukkaset saattavat pienen kokonsa takia tunkeutua ihmisen elimistöön ihon, ruoansulutuskanavan ja keuhkojen kautta.
Nanohiukkasille altistumista voi tapahtua tuotannossa, kuljetuksessa, varastoinnissa, käsittelyssä, tuotteiden käytössä ja niiden kierrätyksessä. Nanohiukkasia käytetään niin raskaassa teollisuudessa kuin rakentamisessa, muun muassa eräiden betonirakenteiden ja lämmöneristeiden lisäaineena. Toisaalta niitä käytetään paljon myös kosmetiikassa ja lääketieteen puolella.
Uusia tuotteita syntyy koko ajan
Uusia tuotteita ja nanoteknologian sovelluksia syntyy jatkuvasti. Suurta mielenkiintoa ovat viime aikoina herättäneet hiilinanoputkien ja grafeenin käyttö lääketieteen ja neurologian sovelluksissa muun muassa solujen välisen kommunikaation edistäjinä. Monella tekniikan alalla nanohiukkasten käyttö on lisääntymässä, myös Suomessa esimerkiksi selluloosatekniikan kehittämisen ja elektroniikkateollisuuden puolella on tällä alueella vahvaa tutkimusta. Sisäilman laadulle merkityksellistä on nanotekniikan käyttö itsestään tai auringon valon vaikutuksesta puhdistuvien pinnoitteiden käytössä.
Nanomateriaaleja on tuhansia erilaisia. Osa niistä on vaarattomia, mutta osa voi olla vaaraksi terveydelle ja aiheuttaa jopa syöpää. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut hiilinanoputket mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. Keskeisiä kysymyksiä nanoturvallisuuden tutkimuksissa ovat, mitkä nanomateriaalien ominaisuudet vaikuttavat niiden haitallisuuteen ja voiko nanokoko tehdä vaarattomasta materiaalista vaarallisen. Kaikki hiilinanoputket eivät ole kuitenkaan yhtä haitallisia. Ainoastaan pitkät ja jäykät hiilinanoputket muistuttivat vaaraominaisuuksiltaan asbestikuituja, sillä ne aktivoivat voimakkaasti tulehdusjärjestelmän soluja, tutkijat sanovat.
Ympäristövaikutuksia ei tunneta
Nanohiukkasten pieni koko tarjoaa huimia mahdollisuuksia tuotteiden ominaisuuksien kehittämiseen, mutta samaan aikaan pieni koko voi tehdä materiaaleista jopa myrkyllisiä niiden päästessä ihon läpi ihmisen verenkiertoon tai ympäristöön. Tutkijat korostavat, että esimerkiksi kosmetiikassa yleisesti käytetyn sinkkioksidin nanokokoiset hiukkaset kulkeutuvat iholla syvemmälle ihon kerroksiin kuin isommat hiukkaset.
Markkinoilla on jo tuhansia kuluttajille tarkoitettua nanoteknologiaa hyödyntäviä tuotteita. Kuluttajatuotteiden lukumäärä on noussut kymmeniä prosentteja vuodesta 2010. Nanomateriaalien kasvava käyttö johtaa väistämättä myös siihen, että niitä pääsee jossain vaiheessa myös luontoon ja muuhun ympäristöön, jossa niillä saattaa olla tutkijoiden mukaan hyvinkin haitallisia vaikutuksia. Jotkin eliölajit, kuten levät, ovat rakenteensa vuoksi erityisen herkkiä niille. Tältä osin nanohiukkasten riskien tutkimus on kuitenkin vasta alkutekijöissään.
Tarkastusvirasto on huolissaan
Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi syksyllä tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan, että Euroopan ympäristöviraston arvion mukaan pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa noin 2050 ennenaikaista kuolemaa. Pienhiukkasten terveysvaikutusten aiheuttamat taloudelliset menetykset Suomessa ovat heidän mukaansa myös miljardeja euroja vuodessa. Tarkastusviraston mukaan ulkoilman pienhiukkaset ovatkin terveysvaikutuksiltaan haitallisin ympäristöaltiste. Silti niiden terveysvaikutuksia ja kustannuksia ei oteta huomioon strategioiden valmistelussa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaakin, että kansallisten ilmasto-, energia-, luonnonvara-, liikenne- ja terveysstrategioiden valmistelussa ja päivittämisessä ei tarkastuksen perusteella ole otettu juurikaan huomioon ulkoilman pienhiukkasten terveysvaikutuksia. Virasto esittää, että strategioiden valmistelussa tulisi jatkossa systemaattisesti tarkastella pienhiukkasten terveysvaikutuksia ja niiden kustannuksia.
Jotta voidaan valita tarkoituksenmukaisin ratkaisu, tulee valmisteluvaiheessa vertailla erilaisia strategisia vaihtoehtoja ja arvioida niiden vaikutuksia sekä hyöty- ja kustannustietoja. Ministeriöiden tulisi viraston mielestä lisäksi laatia kokonaiskustannusarvio pienhiukkasten Suomessa aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista.
Teksti: Esko Kukkonen
Lue myös : Uusi kirja nanotekniikasta
Nano on kreikkaa ja tarkoittaa kääpiötä. Nanometri on erittäin pieni pituusmitta, vain miljardisosa metriä. Nanometrin suuruusluokkaa olevia hiukkasia kutsutaan nanohiukkasiksi. Niitä syntyy monissa luonnon tapahtumissa, kuten palamisessa, mutta niitä osataan nykyisin myös valmistaa teknisesti ja teollisesti.